Helppoa, hauskaa ja hyödyllistä – lapsuudessa vieraan kielen oppii leikiten!

Helppoa, hauskaa ja hyödyllistä – lapsuudessa vieraan kielen oppii leikiten!

Tiesitkö, että kielellisen kehityksen herkkyyskausi on ainutlaatuinen neurolingvistinen vaihe, jolloin lapsi suhtautuu avoimesti ja innostuneesti uusiin kieliin? Jo puolen vuoden ikäisellä on valtava sisäsyntyinen motivaatio ja kyvykkyys kielen oppimiseen. Kun aivot rakentavat hermoyhteyksiään, niillä on paljon voimavaroja, ja erityisesti kielipäätä. Vastasyntynyt on valmis kasvamaan yhtä lailla kaksi- kuin yksikieliseksi

Varhainen kieltenoppiminen on hauskaa, ja kehittää lapsen luovuutta, muistia, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Se edistää lapsen kykyä tarkkailla ympäristöään, kohdistaa huomiota olennaiseen ja priorisoida asioita. Se myös luo pohjaa myöhemmälle oppimiselle, ja lisää kiinnostusta ja suvaitsevaisuutta muita kieliä ja kulttuureita kohtaan.

Lapsen kasvaessa voimallisin herkkyyskausi alkaa hiljalleen hiipua. On tutkijoita, joiden mukaan optimaalisin aikaikkuna vieraan kielen omaksumiseen saavutetaan jo esikouluikään mennessä. Suuri haaste onkin se, että ensimmäinen vieras kieli (A1) aloitetaan suomalaisissa kouluissa yleensä vasta 3. luokalla. Tässä vaiheessa herkkyyskausi ei enää vauhdita oppimista, aidon kaltaista sujuvaa aksenttia on vaikea saavuttaa ja opiskelu voi tuntua työläältä. Tämän vuoksi vieraisiin kieliin kannattaa tutustua mahdollisimman varhain. Paljon voi tehdä jo sillä, että tuo kielet osaksi lapsen arkipäivää esim. harrastusten, musiikin, lastenohjelmien ja kirjallisuuden avulla.

Mikä parasta, hyvät vaikutukset kestävät vauvasta vaariin: tuoreimpien tutkimusten mukaan kaksikieliset seniorit menestyvät kognitiivisissa (muisti)testeissä säännönmukaisesti paremmin kuin yksikieliset. Varhainen kieltenoppiminen antaa aivoille elämän mittaisen etulyöntiaseman!

Leave a Reply

Your email address will not be published.