Mitä jos kieliä voisi opiskella tanssimalla, laulamalla ja riehumalla kavereiden kanssa? Ilman, että tarvitsisi nähdä lainkaan vaivaa? Juuri niin kielikoulu Linguajoyssä opitaan, sanoo koulun perustanut ekonomi Henrietta Kvist hymyillen. ”Meillä 1-12-vuotiaat lapset oppivat uuden kielen leikkimällä, loruttelemalla, askartelemalla ja pitämällä hauskaa”, hän sanoo ja esittelee koulun valoisia tiloja Lauttasaaressa.
Kuulostaa ihanalta, mutta myös vähän epäilyttävältä. Miten niin ilman vaivaa? Henrietan mukaan yksi avainsanoista on kielellisen kehityksen herkkyyskausi. ”Tutkimusten mukaan intensiivisin aika oppia kieliä kestää lapsilla kuuden kuukauden iästä noin kuusivuotiaaksi. Siksi lapsi voi ja hänen kannattaa ottaa parikin vierasta kieltä haltuun jo ennen koulun aloitusta”, Henrietta Kvist sanoo.
Hänen mukaansa kieltenopiskelu on aivoja stimuloivaa jumppaa, joka paitsi laajentaa maailmankuvaa, myös parantaa muistia ja auttaa hahmotuskyvyn kehittymisessä. ”Se on lapsille uutta, jännää ja hauskaa. Koulussa lapset aloittavat kieltenopinnot yleensä vasta 8-9 vuoden iässä, jolloin intensiivisin vaihe oppia kieltä alkaa jo hiipua.” Toinen avainsana on multisensorinen eli moniaistinen opetus. Linguajoyssä opetus ei tapahdu kielioppi edellä, vaan kieliä opetellaan hoitamalla vaikkapa Pedro-apinaa, rummuttamalla rytmejä, laulamalla ja katsomalla kuvia. ”Näin sanat jäävät paremmin pitkäkestoiseen muistiin ja kielenoppiminen on elämyksellistä. Lomareissujensa jälkeen moni tenava onkin tullut kielikerhoon päätä pidempinä innostuksesta, kun on osannut tilata itse jäätelöä uima-altaalla!”
Yrittäjäksi ryhtyminen pelotti
Henrietta Kvist sai liikeideansa pari vuotta sitten etsiessään 2-vuotiaalle esikoiselleen kielikerhoa. ”Olin itse asunut lapsena perheeni kanssa Englannissa ja koin vieraan kielen osaamisen tuoneen hirveästi riemua itselleni”, hän selittää. Koska sopivaa kerhoa ei löytynyt, hän keksi perustaa oman kielikoulun. ”Monipuolinen kielitaito on lahja lapselle. Kieliä opiskelemalla lapsi saa tärkeitä vahvuuksia myöhempään elämäänsä, ja se voi avata hänelle monia hienoja ovia. Esimerkiksi mandariinikiinan taitajilla on miljardi ihmistä potentiaalisina puhekavereina.”
Silti Henriettaa hirvitti yrittäjäksi ryhtyminen kahden pienen lapsen äitinä. Hän työskenteli Itellassa liiketoiminnan kehitystehtävien ja tuotehallinnan parissa, ja yrittäjänelämän epävarmuus ja ennakoimattomuus mietitytti. Sitten Henrietta Kvist kävi hiomassa liiketoimintasuunnitelmaansa NewCo Helsingissä, Helsingin kaupungin perustamassa yrityskasvun keskuksessa, josta hän sai uudenlaista varmuutta suunnitelmiinsa. ”NewCossa palvelu oli todella kannustavaa ja asiantuntevaa.”
Poskipusuja ja ymmärrystä ihmisyydestä
Nyt Linguajoy tarjoaa kielikerhotoimintaa seitsemällä eri kielellä venäjästä saksaan ja espanjasta ranskaan. Henrietta kertoo monien vanhempien pyytävän häneltä suosituksia, millä kielellä kannattaisi aloittaa. ”Aivojen kannalta, neurolingvistisesti, altistuminen mille tahansa vieraalle kielelle on hyvä juttu. Siksi sanonkin yleensä, että kysykää lapselta! Usein hänellä on jokin intuitio, mitä hän haluaa oppia. Yhtä lasta kiehtoo ranskan kielen melodia, toinen tahtoo opiskella espanjaa, koska haluaa olla señorita”, hän sanoo ja naurahtaa.
Kerhoissa opiskellaan myös eri maiden tapakulttuuria. Espanjan kerhossa lapsi oppii esimerkiksi besot, tervehdittäessä annettavat poskipusut. Tärkeintä kielten oppimisessa on Henrietta Kvistin mukaan kuitenkin se, että se lisää ymmärrystä ihmisyydestä. ”Kerhoissamme lapset näkevät, että vaikka tulemme ihan eri puolilta maailmaa, kielitaidon avulla voimme tutustua toisiimme ja huomata, että olemme pohjimmiltaan kaikki samanlaisia.
Helsingissä Henrietan mukaan parasta ovat meri ja puhdas luonto. Perheen suosikkiranta on Lauttasaaren Kasinonranta, jossa on lapsille hieno leikkipaikka kiipeilytelineineen ja liukumäkineen. Kiipeilyn ja hiekkaleikkien välissä voi käydä kipaisemassa jätskit tai pullakahvit rannalla sijaitsevasta kahvilasta. ”Se on oikea kesäparatiisi, jossa tapaa aina paljon ystäviä ja tuttuja”, hän sanoo. Teksti ja kuva: Venla Pystynen
Janne Isosävi valitsi Helsingin tulevaisuuden tekijäksi Henrietta Kvistin.